Ratkaisukeskeiseen terapiaan voi tulla aina silloin, kun kokee tarvitsevansa tai haluavansa johonkin ongelmaan tai haasteeseen ulkopuolisen, ammattilaisen apua.

Terapiaan tulo ei edellytä mielenterveysongelmaa. Terapiassa voi tutustua ja kehittää itseään, sekä jakaa huoliaan ja keskustella elämäntilanteestaan.

Tutkimukset ovat osoittaneet 80% ihmisistä hyötyvän terapiasta.

Ratkaisukeskeinen terapia on koulutetun sosiaalialan ammattilaisen antamaa keskusteluapua / tukea, jonka tarkoitus on auttaa voimaan mahdollisimman hyvin.

Kenelle ratkaisukeskeinen terapia sopii?

Ratkaisukeskeinen terapia sopii monenlaisille ihmisille ja monenlaisiin tilanteisiin. Olen toteuttanut menestyksekkäin tuloksin ratkaisukeskeistä terapiaa työssäni ensisijaisesti turvapaikkahakijoiden keskuudessa yksilöterapiana. Menetelmistä on ollut heille positiivista hyötyä esimerkiksi arjen hallinnan, sekä hyvän mielialan saavuttamisen ja ylläpitämisen suhteen. Ongelmat ja haasteet voivat olla mitä tahansa, minkä ihminen kokee itselleen vaikeaksi tai haasteelliseksi.

Ajattelen ratkaisukeskeisen terapian sopivan niin kevyempiin, kuin vaikeisiinkin ongelmiin.

Tyypillisesti ratkaisukeskeisessä terapiassa
• kartoitetaan tavoitteita ja toiveita tulevaisuudesta ja etsitään keinoja niitä kohti kulkemiseksi
• tutkitaan tilanteita, joissa ongelmasi ei ole läsnä tai se on tavallista lievempi
• siirretään näkökulmaa pois ongelmista ja vaikeuksista siihen, mikä nykytilanteessa toimii ja tulevaisuuden tavoitteisiin
• voidaan yhdistää harjoituksia myös muista terapiasuuntauksista
• läheisesi ja verkostosi nähdään voimavarana, joiden voi olla mahdollista osallistua osaan tapaamisista myös yksilöterapiassa

(minduu.fi/ratkaisukeskeinen psykoterapia)

Mitkä ovat ratkaisukeskeisen terapian suurimmat erot muihin psykoterapiasuuntauksiin?

1. Lyhytterapiapainotus, jossa yksittäinenkin tapaaminen voidaan katsoa riittäväksi
2. Käynnit loppuvat, kun niitä ei koeta tarpeellisiksi. Ei sovita etukäteen tiettyä kestoa terapialle.
3. Fokus enemmän niissä asioissa, jotka toimivat nykyisin ja tulevaisuuden tavoitteissa kuin vaikeuksissa
4. Painopisteenä enemmän muutoksen käynnistäminen kuin ymmärryksen lisääminen lapsuudesta tai vaikeuksien taustoista
5. Järjestelyt (käyntitiheys, tapaamispaikka, läheisten osallistuminen terapiaan) joitakin muita suuntauksia joustavammin asiakkaan toiveiden mukaan

(minduu.fi/ratkaisukeskeinen psykoterapia)

Terapia käytännössä

Tyypillinen kesto: Yksittäisestä käynnistä n. 10 käyntiin. Jokainen käynti voidaan sopia erikseen edellisen käynnin lopuksi. Alussa ei sitouduta tietyn mittaiseen terapiajaksoon vaan terapia loppuu, kun koetaan, ettei sitä enää tarvita. Ratkaisukeskeistä terapiaa voidaan kuitenkin soveltaa myös pidempikestoisena terapiana.

Tyypillinen tiiviys: Vaihtelee, eikä tarvitse olla esim. viikottaista

Terapeutin rooli: Ratkaisukeskeisessä terapiassa terapeutti pyrkii olemaan asiakaslähtöinen: asiakas määrittelee ongelmansa ja tavoitteensa ja suuntaus ei aseta raameja terapian kestolle tai tapaamistiheydelle. Luovuus, leikillisyys ja huumori nähdään voimavaroina, joita terapeutti voi hyödyntää. Toki eri terapeuttien persoonallisuus vaihtelee.

Työskentelytapa: Istunnoilla saatetaan tutkia aiempia ratkaisuja ja poikkeuksia vaikeuksiisi painottaen nykyistä ja tulevaa pikemmin kuin paneutuen menneeseen. Terapeuttisi pyrkii tutkimaan kanssasi onnistumisia ja saamaan myös sinut kertomaan pienistä saavutuksistasi vaikeuksiesi kanssa. Hän auttaa sinua miettimään, mikä on auttanut pärjäämään tilanteen kanssa ja estämään sitä muuttumasta huonommaksi. Istunnon loppupuolella terapeuttisi voi pitää hetken, jossa pohtii istunnolla käytyä ja vetää sitä kasaan. Tässä yhteydessä hän saattaa keskustellun pohjalta esim. kannustaa sinua kokeiluluontoisesti tekemään jotain sellaista, jonka olet istunnolla tunnistanut vievän sinua kohti tavoitettasi. Istunnon lopuksi voitte katsoa, onko tarvetta tavata vielä.

(minduu.fi/ratkaisukeskeinen psykoterapia)

Onko sillä merkitystä kuka on terapeuttina?

Tutkimusten mukaan terapian vaikuttavuus perustuu eniten asiakkaan ja terapeutin toimivaan ja hyvältä tuntuvaan yhteistyösuhteeseen.

Ensimmäisten keskustelukertojen jälkeen saadaan yleensä hyvä mielikuva siitä, miltä keskustelu ja yhteistyö tuntuu. Luota ajatukseesi ja tunteeseesi siitä, miltä terapiakeskustelu mielestäsi tuntui.

Jos yleinen tunne terapiasta oli hyvä, olet onnistunut löytämään itsellesi sopivan terapeutin. Jos tunne ei ollut miellyttävä, on suositeltavaa jatkaa itselleen sopivan terapeutin etsimistä.

Itsemaksavana asiakkaana et tarvitse terapiaan lähetettä.

Kela-korvaus ei ole tällä hetkellä mahdollinen englantilaisen yliopistokoulutuksen vuoksi.